Avaa teema painamalla kuukautta!

Punaisista linkeistä avaat oppaat tai muun materiaalin uudelle välilehdelle.

Lisämateriaalista voit valita oman tapasi käsitellä teemaa.

 

ALOITUS: Ryhmäytymisleikki

Apinaleikki: Opettaja ja oppilaat asettuvat piiriin. Jokainen oppilas kertoo vuorollaan nimensä ja liittää siihen jonkin liikkeen. Tämän jälkeen muut oppilaat toistavat nimen ja liikkeen. (Rovaniemen hyvinvoinnin vuosikello s. 30)

TAI

Tehosekoitinleikki: Leikkijät istuvat tai seisovat piirissä. Joku valitaan keskelle, ja hän kertoo, mitä teki kesällä (esim. olin uimassa, söin jäätelöä, hypin trampalla). Keskellä oleva sanoo: “Ne jotka kävivät uimassa, vaihtavat paikkaa.” Silloin kaikki uimassa käyneet vaihtavat keskenään paikkaa ja keskellä oleva koettaa napata itselleen vapaan paikan. Paikatta jäänyt siirtyy nyt keskelle ja kertoo, mitä hän teki kesällä. Samaa leikkiä voidaan jatkaa asioilla, joista pitää (esim. mieliruoka,
harrastus, bändi). Keskellä oleva sanoo: ”Ne, jotka pitävät jalkapallosta, vaihtavat
paikkaa.” (Tunne– ja turvataitoja lapsille s. 37)

TAI


Lanka, joka kiertää koko piirissä olevan luokan läpi. Lankaan on pujotettu sormus ja langan päät on sidottu yhteen. Yksi vapaaehtoinen on keskellä ja yrittää arvata, missä sormus kulkee.

TYÖVAIHE

Tutustumme toisiimme: Tehtävä tehdään pareittain Tutustumme toisiimme –tehtäväsivun avulla (Tunne– ja turvataitoja lapsille s. 37). Toinen on ensin toimittajana ja toinen haastateltavana. Toimittaja kysyy tehtäväsivulla olevat kysymykset ja kirjoittaa vastaukset. Sitten vaihdetaan rooleja ja lopuksi parit esittelevät tehtävän avulla toinen toisensa koko ryhmälle.

TAI

Lempiesineeni
Kotoa tuodaan lempiesine. Se voi olla jokin esine, mutta myös mikä tahansa lapselle tärkeä asia kuten esimerkiksi kirja, koru, valokuva, kesämuisto tai pehmolelu. Myös aikuiset tuovat oman lempiesineensä. Kokoonnutaan piiriin ja esitellään oma lempiesine. Jokainen kertoo esineestään, ja toiset saavat kysyä siitä: Miksi se on tärkeä sinulle? Keneltä tai mistä olet saanut sen? Jne. (Tunne- ja turvataitoja lapsille s. 35)

LOPETUS

Ketkä vaihtoivat paikkaa: Seistään piirissä. Vapaaehtoinen oppilas katsoo ensin tarkkaan, missä kukakin seisoo. Sitten hän astuu piirin ulkopuolelle ja sulkee silmänsä. Kaksi oppilasta vaihtavat paikkaa. Silmänsä sulkenut oppilas saa nyt avata silmänsä ja arvata, ketkä kaksi oppilasta vaihtoivat paikkaa. (Hyvää mieltä yhdessä s. 38)

Puhtia ravinnosta

Monipuolinen ruoka auttaa monin tavoin voimaan hyvin. Se vaikuttaa muun muassa kehoon ja mielialaan. Ruokien ravintoaineet vaikuttavat meidän jokaiseen soluun; sydämeen, luihin, lihaksiin, verisuoniin, ihoon, hiuksiin, kynsiin.

Aloitus: Totta vai ei totta (Mukailtu tervekoululainen.fi –sivustolta)

Oppilaat näyttävät esimerkiksi peukulla, ovatko seuraavat väittämät totta vai tarua.

Hyvä syöminen…

1. tuo senttejä ja voimaa (T)  Kasvamiseen tarvitaan monenlaisia rakennusaineita ruuasta. Syömällä monipuolisesti
elimistö kasvaa hyvin ja luut tulevat lujiksi.
2. vie energiaa (E)
Ruoka vaikuttaa jaksamiseen ja vireyteen ja se antaa energiaa. Säännöllinen syöminen on tärkeää, että pysyy virkeänä. Virkeänä tulee tehtyä fiksuja valintoja päivän puuhissa. Väsyneenä taas voi sortua helpommin turhiin herkkuihin.
3. lisää pöpöjä elimistössä (E)
Kun syö monipuolisesti, pysyy terveenä, eikä esimerkiksi flunssa iske niin helposti. Esim. jokaisessa kasviksessa, hedelmässä ja marjassa on omat tärkeät tehoaineet ja niillä erilaisia vaikutuksia terveyteen. Epäterveellinen ruoka puolestaan on monen sairauden syy.
4. pitää hammaspeikon poissa (T)
Säännöllinen syöminen auttaa myös pitämään hampaat kunnossa. Aterioiden välissä ei kuulu napostella koko ajan. Kun hampaille antaa lepoa ruokailujen välissä, se pitää reiät pois hampaista.
5. voi aiheuttaa kiukkuisuutta (E)
Riittävä ja säännöllinen syöminen pitää hyvällä mielellä. Nälkäisenä voi alkaa turhat asiat kiukuttamaan.
6. on nukkumatin kaveri (T)
Syöminen vaikuttaa uneen. Sopivan kokoinen iltapala auttaa nukahtamiseen ja hyvään uneen. Nälkäisenä on hankala saada unta eikä nuku hyvin. Liikaa syöminen tekee puolestaan ähkyn olon ja on tukala nukkua.
7. auttaa keskittymään (T) Syöminen ja juominen vaikuttaa keskittymiseen ja tarkkaavaisuuteen. Juominen on tärkeää; juo ennen kuin on jano. Nestevajaus haittaa keskittymistä ja tekee olon nuutuneeksi. Väsyneenä sattuu helpommin kömmähdyksiä ja vahinkoja. Silloin voi olla laastarit tarpeen.

8. antaa makuelämyksiä (T) Ruoasta saa monenlaisia makuelämyksiä ja tuoksuja. Kokeile rohkeasti uusia ja erilaisia hedelmiä, kasviksia ja ruokia kotona ja matkoilla. Juhlaruuat ja eri maiden ruokailutavat antavat myös uusia elämyksiä.

Työvaihe: Näytelmä 

(Hyvinvoinnin vuosikello, Rovaniemi s.38)

Opettaja jakaa oppilaat 4–6 hengen ryhmiin. Ryhmien tehtävänä on tehdä pieni näytelmä annetusta aiheesta. Näytelmien tarkoituksena on tuoda esiin sitä, kuinka terveellinen ravinto vaikuttaa arkipäiväisiin asioihin.

Aiheita: Koululainen ei herännyt herätyskelloon, ja hänellä tuli kiire kouluun. Sen vuoksi aamiainen jäi välistä, ja hänellä on kova nälkä jo ennen lounasta. Näytelkää, miten aamupalan väliin jättäminen vaikutti koululaiseen. Millaisella mielellä hän oli – jaksoiko hän
opiskella ja olla virkeänä nälkäisenä?

Koululainen söi aamupalaksi puuroa, ruisleivän, hedelmän ja joi maitoa. Hän lähti kouluun reippain mielin ja hyvin voimin. Näytelkää, miten ravitsevan aamupalan syönti vaikutti häneen. Millaisella mielellä hän oli, jaksoiko hän opiskella vireänä, kun vatsa oli täynnä ravitsevaa ruokaa?
 
Koululainen otti kotoa mukaansa omenan ja hotkaisi sen koulumatkalla. Hänelle tuli vatsanpuruja, koska hän ei pureskellut ruokaansa hyvin ja hän tuli nälkäiseksi jo ennen lounasta. Näytelkää, miten aamupala vaikutti häneen. Jaksoiko hän opiskella? Millaisella
mielellä hän oli?
 
Lopetus: Katsotaan esitykset ja todetaan, että aamupala on tärkeä osa päivän ateriakokonaisuutta.
 
TAI
 
Työvaihe: Katsotaan animaatio ravinnon keskeisistä asioista ja keskustellaan seuraavien kysymysten avulla.
 
1. Kuinka monta ateriaa päivässä pitäisi syödä?
2. Mikä on lautasmalli?
3. Mikä on ruokakolmio?
Lopetus: Lautasmallin mukainen ateria omista lempiruoka–aineista
 
Lautasmalli: Hyvä ateria sisältää
• puolet lautasesta kasviksia
• neljännes lautasesta lihaa, kanaa tai kalaa
 
ALOITUS
Palloleikki/ vuoron arvonta esim. randomnamepicker–työkalun avulla. Pallon tai vuoron saadessaan oppilaat vastaavat hetkeäkään miettimättä opettajan määräämään aiheeseen: lempiruoka tai lempiharrastus.
Keskustellaan vahvuuksista. Meillä kaikilla on asioita, joissa olemme taitavia. Jokainen meistä on ainutlaatuinen: kaikki ovat hyviä jossain taidossa, mutta kukaan ei voi olla hyvä aivan kaikessa, eikä tarvitse olla.

Luokassa keskustellaan siitä, millaisia vahvuuksia ihmisillä voi olla.
Voit käyttää vahvuuskortteja tai listata oppilaiden kanssa taululle erilaisia vahvuuksia, kuten sinnikkyys, myötätunto, huumorintaju, innostus, kiitollisuus, luovuus, oppimisen ilo, rakkaus, reiluus, rohkeus, ryhmätyötaidot, sosiaalinen älykkyys, toiveikkuus, uteliaisuus ja ystävällisyys. Ks. Hyvinvoinnin
vuosikello Rovaniemi.

TYÖVAIHE
Sinä olet tähti! (25–30 min)
Välineet: Keltaista tai hopeanväristä vahvaa paperia, sakset, tusseja ja vahvuuskortit
Jokainen oppilas leikkaa itselleen paperista tähden, jonka keskelle kirjoitetaan oma nimi. Tähdet kiinnitetään seinälle.
Opettaja jakaa oppilaat kahden tai kolmen hengen ryhmiin. Ryhmissä oppilaat kirjoittavat toistensa tähtiin joitakin myönteisiä vahvuuksia. Vahvuudet voivat olla itse keksittyjä tai taululta valittuja.

Vaihtoehto: Tunne– ja turvataitoja lapsille s. 49 luonnesanat kopioidaan ja rastitetaan itselle sopivat. S. 48 Minä–torni piirretään 10 sanan pohjalta vihkoon tai tornipohja monistetaan. 

LOPETUS
Pikkurillipalaute. Hyvää mieltä yhdessä s. 55.

ALOITUS
Arvaa mitä ajattelen? –leikki. Keskitytään tähän hetkeen ja paikkaan, katsellaan tarkasti ympäristöä. Opettaja valitsee luokkatilasta esineen, jota ajattelee. Oppilaat yrittävät selvittää kysymyksillä, mistä esineestä on kyse. Kysymysten pitää olla muodossa, johon opettaja voi vastata vain kyllä/ei, esim.
”Onko se kiiltävä?”. Oikein arvannut saa olla seuraava arvuuttelija, jolle toiset esittävät kysymyksiä.

TYÖVAIHE
Tuukka ja Niko –tarina Hyvää mieltä yhdessä, s. 81. Liitteen 15 havainnollistamiseksi opettaja voi kiinnittää taululle allekkain myös punaisen, keltaisen ja vihreän paperin tms. liikennevalomallin.

LOPETUS
Sammakon hengitysharjoittelua, Hyvää mieltä yhdessä s. 97–98.
Vaihtoehtoja: Silityspiiri, Hyvää mieltä yhdessä s.100 tai Pallohieronta, Tunne- ja turvataitoja lapsille s. 255.

VOI HYVIN-julkaisussa  hauskoja hengitysharjoituksia eläinten kanssa s.18-20!

 

Tunteiden tunnistaminen

Taustalla Rauhallista musiikkia

Aloitus: Virittäytyminen

Virittäydytään tunnehetkeen leikkimällä tikunkuljetusleikkiä. Istutaan piirissä (voi olla myös useampi piiri) ja laitetaan tikku kiertämään. Kuvitellaan, että tikku on esimerkiksi höyhen, palkintopokaali, haiseva kala, kuuma kivi, leppäkerttu, kissanpoikanen, kaunis kukka, myrkyllinen käärme tai kiusanhenki. Kierroksen lopuksi voidaan miettiä, mitä tunnetta lapset kokivat esinettä pitäessään ja ojentaessaan eteenpäin ja miten tunne vaikutti esineen käsittelyyn. (Harjoitus Tunne– ja turvataitoja lapsille–oppaasta s. 59)


Esitellään tunnesäätilakortit. Mietitään yhdessä, mitä tunnetta kukin kortti voisi tarkoittaa. Jokainen voi käydä kiinnittämässä oman nimilappunsa kyseisen säätilan alle tai sitten säätilat voidaan käydä suullisesti läpi.

Työvaihe 1: Tutustutaan erilaisiin tunteisiin
Perustietoa tunteista (Opettaja voi käyttää taustamateriaalina itselleen tai lukea oppilaille.)
Tehdään harjoitus Mikä tunne ja missä se tuntuu. Pussissa on erilaisia tunnesanoja, joita oppilaat tulevat vuorotellen nostamaan. (Näistä voi valita helpoimmat tai tehdä omat. Myös Tunne– ja turvataitoja lapsille-oppaasta s.60–62 löytyy tunnekortteja.)

Jokainen yrittää vuorollaan kuvailla sanallisesti sekä asennoilla ja ilmeillä tunnetta ilman, että sanoo itse sanaa. Muut yrittävät arvata, mistä tunteesta on kysymys. (Tunne– ja turvataitoja lapsille s.69)
Jatkotyöskentelynä tunteet voidaan kiinnittää yksi kerrallaan taululle piirrettyyn kehonkuvaan siihen kohtaan, jossa tunne erityisesti tuntuu. Sanoissa voi käyttää myös värikoodeja ja värittää kehosta myös muut kehon osat, joissa tunne tuntuu. (Kehokuva löytyy Tunne– ja turvataitoja lapsille; liite s. 63)

Tai

MAHTI–tunnekorttien (kannattaa valita selkeitä perustunteita) avulla voi leikkiä tunnepantomiimia, jossa yksi nostaa kortin ja esittää siinä kuvattua tunnetta liikkein, ilmein ja elein. Muut matkivat esittäjän esittämää tunnetta ja samalla miettivät, mikä se on.

Muita tunteen tunnistamisharjoituksia löytyy Tunne– ja turvataitoja lapsille–oppaasta s. 69


Työvaihe 2: Purkukeskustelu yhdessä tai pienemmissä ryhmissä
Harjoitusten yhteydessä tai sen jälkeen voidaan keskustella alla olevien kysymysten avulla.

Mikäli aika on kortilla, oppilaat voivat keskustella pienissä ryhmissä ja kysymykset ovat taululla kaikkien nähtävillä. Kysymyksistä voi tehdä myös pieniä kortteja, joista oppilaat nostavat pinosta yksi kerrallaan ja vastaavat kysymykseen.

1. Mitä tunteita on helppo ilmaista ja mitä vaikea?
2. Millaisia tunteita yleensä tunnistat itsessäsi?
3. Miten ilmaiset tunteistasi?
4. Mistä kehosi tuntemuksista arvasit, että tunne on juuri se?
5. Mitä huomasit tunteen aikana, että kehossasi tapahtui, entä kasvoillasi?
6. Mikä kohta kiristyi tai jännittyi tunteen aikana? Mikä meni kasaan? Tuntuiko jossain kohtaa avaruutta tai rentoutta?
7. Millaisissa tilanteissa otat tunteesi tosissasi? Onko sinulla oikeus tunteisiisi?
8. Mitkä omat ajatukset saavat tunteesi vahvistumaan ja heikkenemään?
9. Mikä muiden toiminta tai sanat saavat tunteesi vahvistumaan tai heikkenemään?
10. Mistä muut voivat tietää tunteesi?

Lopetus: Oma hengityksemme on meidän kaikkien saatavilla oleva apu haastavien tunteiden sietämiseen ja säätelyyn. Rauhallinen hengittäminen antaa aikaa harkita, miten tunteeseen reagoimme. Tehdään Sormihengitysharjoitus (jos on vähän aikaa ja tilaa) tai meritähtikellunta (jos on enemmän aikaa ja tilaa).

3. LUOKKA

Ennen 3. luokan kaveritaitotuntien alkua opettaja tulostaa ja laminoi valmiiksi luokan käyttöön kaveritaitokortit. Näitä voi jatkossa käyttää esim. tekemään näkyväksi oppilaan viikkotavoitetta, luokan viikkotavoitetta tai kuvaamaan ryhmän sääntöjä.
 
Minä netinkäyttäjänä

Aloitus: Keskustellaan yhdessä ensimmäisistä netinkäytön kokemuksista. (Mediataitokoulu.fi)

• Muistatko missä olit, kun käytit nettiä ensimmäistä kertaa?
• Kenen kanssa käytit nettiä?
• Millä verkkosivulla vierailit ensimmäisen kerran? Mitä teit siellä?
• Mitä verkkosivua käytit aluksi eniten?
• Kuinka netinkäyttösi on mielestäsi muuttunut ajan myötä?
 
Muistojen sijaan tai lisäksi voitte keskustella omista tavoistanne käyttää nettiä:
• Mikä on sinulle mieluisin tapa käyttää nettiä?
• Mitä tavallisimmin teet netissä?
• Mitä hyödyllisiä asioita netissä voi tehdä?
• Mikä on paras tai mieluisin kokemuksesi netinkäytössä?

Työvaihe: Katsotaan video Nettielämää: Pääsenkö porukkaan
(Turvataitokasvatusmateriaalia alakoulujen opetukseen)
Keskustellaan videon jälkeen
• Miten Annille kävi ja miltä hänestä nyt tuntuu?
• Onko Henna hyvä ystävä Annille, miksi?
• Miksi Anni ei olisi saanut avata mallinukketiliä?
• Miksi salasanaa ei kannata antaa kenellekään?
• Onko netissä haukkuminen kiusaamista, miksi?
• Mitä tulisi tehdä, jos saa netissä haukkuja tai viestejä tuntemattomilta ihmisiltä?

Kenen kanssa netin käyttöä pitäisi harjoitella?

Käykää läpi turvasäännöt: Sano ei, lähde pois, kerro luotettavalle aikuiselle. Muistutetaan lapsia siitä, että netissä voi helposti esittää olevansa joku muu kuin mitä oikeasti on. Tuntemattomien viesteihin ei saa vastata, vaan asiasta pitää kertoa turvalliselle aikuiselle. Myöskään tuntemattomia ei pidä hyväksyä kavereiksi netissä.


Lopetus: Sarjakuva perheen ruutuajasta (Hyvää mieltä yhdessä s. 31)

ALOITUS:
Hyvän mielen päiväkirja (Hyvää mieltä yhdessä LIITE 5) Mitä sellaista teit tänään, mistä sait hyvää
mieltä? Rastita!

TYÖVAIHE:
Piirretään oma käsi ja kirjoitetaan jokaiseen sormeen jokin oma vahvuus. Vahvuuksien löytymisessä voi käyttää apuna vahvuuskortteja tai taululle yhdessä pohdittuja vahvuuksia.

Vahvuuksia:
Luovuus
Uteliaisuus
Arviointikyky
Oppimisen ilo
Näkökulmanottokyky
Rohkeus
Sinnikkyys
Rehellisyys
Innostus
Rakkaus
Ystävällisyys
Sosiaalinen älykkyys
Ryhmätyötaidot
Reiluus
Johtajuus
Anteeksiantavuus
Vaatimattomuus
Harkitsevaisuus
Itsesäätely
Kauneuden arvostus
Kiitollisuus
Toiveikkuus
Huumorintaju
Hengellisyys

LOPETUS:
Pohditaan, mitä hyötyä omista vahvuuksista on ja miten niissä voisi kehittyä. Järjestetään luokan yhteinen Talent seuraavalla kerralla. Halukkaat saavat suunnitella itselleen sopivan Talent–esityksen. Valitaan luokasta myös tuomaristo, jonka tehtävänä on antaa kannustavaa ja rakentavaa palautetta toisille.

Minä turvassa (Kokonaisuus löytyy Tunne– ja turvataitoja lapsille-oppaasta s. 77–101)


Aloitus: Keskustellaan siitä, että kaikilla on oikeus elää ilman pelkoa ja tuntea olonsa turvalliseksi. Kysymyksistä voi valita itselle sopivimmat.
– Millaiselta sinusta tuntuu, kun olosi on turvallinen?
– Milloin ja missä sinun on turvallista olla?
– Mitkä asiat tuovat sinulle turvaa?
– Millaisissa tilanteissa tulee turvaton olo?
– Millaiset asiat ovat sinusta pelottavia?
– Millaisia asioita tiedät, jotka voivat vahingoittaa lapsia ja joilta aikuisen tulee heitä suojella?
Lapsen ei tarvitse olla yksin huolineen. Aikuisten tehtävä on auttaa lapsia heidän huolissaan ja peloissaan. Jokaisella lapsella pitää olla ainakin yksi luotettava ja turvallinen aikuinen, jolta voi pyytää apua ja jolle kertoa asioistaan.

Työvaihe: Tehdään turvapaikkaharjoitus, jossa turvan tunnetta vahvistetaan mielikuvituksen avulla. (Tunne– ja turvataitoja lapsille; aarrearkku s. 250)
– Millainen on turvallinen aikuinen?
– Kenelle aikuiselle sinä voit puhua huolistasi ja murheistasi?
– Kenen luo voisit mennä tai soittaa, kun sinulla on hätä tai tarvitset apua?
Täydennetään moniste “Minä ja turvaverkkoni” (Tunne– ja turvataitoja lapsille s. 95)


Lopetus: Kaamea kosketus
Ohjaaja pimentää huoneen. Leikkijät menevät piiriin ja sulkevat silmänsä. Ohjaaja kiertää piiriä ja koskettaa yhtä lapsista sormella selkään. Hänestä tulee ”kaataja”. Kaikki leikkijät avaavat silmänsä ja lähtevät kulkemaan ympäri huonetta. ”Kaataja” yrittää toisten huomaamatta koskettaa muita lapsia sormella selkään. Niiden, joita kosketetaan selkään,
pitää kaatua hiljaa lattialle. Muut leikkijät yrittävät selvittää, kuka ”kaataja” on. Jos joku luulee arvaavansa, kuka on kaatajana, hän huutaa ”Epäilen!” ja kertoo ohjaajalle, ketä epäilee. Jos arvaus on oikea, leikki alkaa alusta. (Tämä ja muita lopetusleikkejä Tunne– ja turvataitoja lapsille s.232 ja 235)

ALOITUS:
Leikki, jossa kuljetaan ympäri luokkaa kävellen. Kun kohdataan luokkakaveri, tervehditään häntä ennalta sovitulla tavalla mm. vilkuttaen, hymyillen, kumartaen, käsipäivää –tervehtien, heittämällä ylävitoset jne. Harjoitellaan erilaisia kohtaamisia ja keskustellaan lopuksi, miltä ne tuntuivat.

TYÖVAIHE:
Voimavarapuu (Hyvää mieltä yhdessä s. 92 ja liite 30). Tavoitteena on antaa oppilaalle kokemus kuulluksi tulemisesta. Oppilas harjaantuu puhumaan tunteistaan, vahvuuksistaan, arjen voimavaratekijöistään ja mahdollisista avuntarpeistaan.

LOPETUS:
Huomaa hyvä toisessa Aarretta etsimässä. Kierretään ympäri luokkaa keräämässä kehuja omaan aarrekarttaan. (Tunne– ja turvataitoja lapsille s. 140 moniste)


TAI

Kaveruus kannattaa, kumpikin antaa ja saa väritystehtävä (Tunne– ja turvataitoja lapsille s. 138 moniste) esim. viikkotehtäväksi luokassa.

Hyvinvoinnin tukena