Avaa teema painamalla kuukautta!

Punaisista linkeistä avaat oppaat tai muun materiaalin uudelle välilehdelle.

Lisämateriaalista voit valita oman tapasi käsitellä teemaa.

ALOITUS: Kannustuskädet

Tarkoituksena on, että oppilaat antavat ja saavat myönteistä palautetta luokkakavereiltaan.

Luokkaan järjestetään tyhjää tilaa toteutusta varten. Opettaja pyytää oppilaita asettamaan käden sen luokkatoverin olkapäälle, johon vastaus sopii. Samaa luokkakaveria ei voi valita kuin kerran. Opettaja voi keksiä lisää kysymyksiä. (Hyvinvoinnin vuosikello Rovaniemi s.43)

Harjoitus voidaan toteuttaa myös pelkällä katseella oppilaan omalta paikalta.
“Kuka osaa kuunnella, jos sinua harmittaa?”
“Kuka ottaa mukaan leikkeihin ja peleihin?”
“Kuka kannustaa toisia liikuntatunneilla?” …jne.

TYÖVAIHE: Unelmien luokka
Tehtävän tarkoituksena on luoda unelmien luokka: luokka, jossa kaikilla on hyvä olla ja jokainen saa olla oma itsensä. Oppilaat miettivät alla olevien kysymysten avulla, millaiset asiat tekevät luokasta unelmien luokan.

Opettaja jakaa oppilaat pienryhmiin. Jokaiselle ryhmälle jaetaan paperi,
johon he kirjaavat omat pohdintansa alla oleviin kysymyksiin. Paperiin kirjoitetaan ”Unelmien luokka”. (Hyvinvoinnin vuosikello Rovaniemi s. 42)

Kysymys 1 Millaisessa luokassa olisi hyvä olla? Listatkaa ainakin kolme asiaa.
Kysymys 2 Miten unelmien luokan oppilaat kohtelevat toisiaan? Entä millainen olisi unelmien opettaja?
Kysymys 3 Miten unelmien luokan oppilaat puhuvat toisilleen?
Kysymys 4 Millaisia käytännön tekoja jokainen voisi tehdä, jotta luokassa olisi hyvä olla?
Kysymys 5 Mitä omassa luokassa pitäisi muuttua, että siitä tulisi unelmien luokka?

LOPETUS
Laaditaan luokan yhteiset pelisäännöt.

ALOITUS:
Mielen terveyden käsi, päivän rytmi. Rastita. (Hyvää mieltä yhdessä s. 27)

TYÖVAIHE:
Turre tutkii tuntejasi –moniste (Tunne– ja turvataitoja lapsille s. 116) Väritä ajankäyttösi viikkolukujärjestykseen.
Lisäksi jos haluaa: Turren huolehtimistesti (Tunne– ja turvataitoja lapsille s. 115)

LOPETUS:
Keskustelua rastitettujen ja väritettyjen monisteiden pohjalta oman arjen ajanhallinnasta ja arjen taidoista.

ALOITUS
Opettaja kokoaa muutaman erimuotoisen puun kuvan netistä. Keskustellaan ihmisten erilaisuudesta, kukaan ei ole täysin samanlainen kuin toiset. Joku on hiljainen, joku äänekäs. Toinen oppii itse tekemällä ja kokeilemalla nopeasti joitakin taitoja, toinen oppii lukemalla tai kuvia katselemalla. Jotkut tarvitsevat
hiljaisuutta voidakseen keskittyä, jotkut taas viihtyvät parhaiten metelissä ja porukassa.

Mietitään hetki, missä asioissa ollaan taitavia ja hyviä: millainen kaveri olen toisille, millainen olen kotona, mitä liikunta– tai muita taitoja osaan tosi hyvin.
Tunnustuksia. Hyvää mieltä yhdessä s. 53.

Vaihtoehto: Minä myös –leikki. Hyvää mieltä yhdessä s. 53.

TYÖVAIHE
Mitä hyvää sinusta ajatellaan? Hyvää mieltä yhdessä s. 54.

Vaihtoehtoja:
Jokainen piirtää sapluunoiden avulla tai monisteesta samankokoisen pelipaidan. Paitaan tulee oma nimi ja omat ydinvahvuudet. Paidat väritetään, leikataan ja laitetaan näkyville. Huomaa hyvä! S. 90.
Oppilaat tekevät sanapilven tai padletin omista ydinvahvuuksistaan. Kuvia ja värejä voi käyttää vapaasti havainnollistamiseen. Jos mahdollista, oppilaat pyytävät kotona huoltajia tekemään lisäyksiä tähän
”vahvuuskarttaan”.
Lähtekää (pareittain) luontoon. Jokainen etsii puun, joka muistuttaa omaa luonnetta, vahvuuksia ja heikkouksia. Pari kertoo, onko samaa mieltä vai etsisikö toiselle erilaisen puun, minkä. Ottakaa kuvat puistanne ja lähettäkää ne opettajalle. (Vihreä hoiva ja voima s. 53.)

LOPETUS
Auringonsäteet. Hyvää mieltä yhdessä s. 55.

ALOITUS
Virtuaalinen hyvän mielen metsäkävely, Hyvää mieltä yhdessä s. 100.

Vaihtoehto:
Hyvän tuulen auringonsäteet. Jokainen piirtää vihkoonsa auringon, jossa on noin 6–7 sädettä. Säteisiin kirjoitetaan tai piirretään itselle hyvää mieltä tuottava asia, ihminen, tilanne, eläin tms. Aikaa tehtävään on 5 minuuttia, eikä ihan kaikkia säteitä ole pakko keksiä, vaan aurinkoa voi täydentää myöhemminkin.

TYÖVAIHE
Tavoitteena on oppia itselle sopivia itsehillinnän keinoja. Tehtävä Posterit. Liite 14 ja s. 81, Hyvää mieltä yhdessä.

LOPETUS
Mindfulness–harjoitus 7 min. Sydänliitto. 

Vaihtoehto: mindfulness-ankkurointiharjoitus Mieli ry. 

Liedon omassa VOI HYVIN-julkaisussa  hauskoja hengitysharjoituksia eläinten kanssa s.18-20!

Tunteiden tunnistaminen, sietäminen ja säätely

Aloitus: Virittäydytään musiikilla

Kuunnellaan eri tunnetiloja kuvaavaa musiikkia ja liikutaan tilassa musiikin tuoman tunteen mukana. Lapsille ei tarvitse kertoa, mitä tunnetta musiikki yrittää tuoda esiin vaan voidaan näytteen jälkeen keskustella, mitä tunnetta musiikki herätti.
Surumusiikkia    Ilomusiikkia   Häpeämusiikkia  Vihamusiikkia

Työvaihe 1: Luodaan yhteys omaan kehoon ja sen tuntemuksiin

Hengitys on meidän jokaisen saatavilla oleva tärkeä säätelykeino hankalien tunteiden aiheuttaman kehon jännitystilan laukaisemiseen. Hengitysharjoituksen avulla luodaan tietoisesti yhteys omaan fyysiseen kehoon. Tehdään hengitysharjoitus ja sen jälkeen voidaan jatkaa suoraan mielikuvaharjoitukseen (samassa ed. linkissä) Mielikuvaharjoitus voidaan tehdä myös erillisellä kerralla, jolloin sen jälkeen voidaan maalata omia esiin nousseita tunteita.

Jaetaan oma tämänhetkinen tunne esimerkiksi MAHTI–tunnekorteilla tai säätilakorteilla.

Kysymyksiä keskusteluun:
1. Miten mahaan asti ylettyvä hengitys vaikutti omaan oloosi?
2. Missä tilanteissa lapsilla olisi hyötyä tällaisesta hengityksestä?
3. Missä tilanteissa aikuisilla olisi hyötyä tällaisesta hengityksestä?

Työvaihe 2: Tehdään oma tunteen säädin “Minun tunnesäätimeni”

Etenkin voimakkaat mielipahan tunteet hämärtävät ajattelukyvyn. Keskittymällä omaan hengitykseen, voi helpottaa nopeasti omaa oloa. Tämä tunnesäädin voi auttaa mielikuvan avulla säätämään hankalaa tunnetta siedettävälle tasolle. Suunnittele ja piirrä oma tunnesäätimesi. Mitä toimintoja siinä olisi? Mikä toiminto hyödyttäisi juuri sinua? Millainen muistutustoiminto siinä olisi ja millaisesta ärsykkeestä se lähtisi toiminaan? Minkä niminen sinun tunnesäätimesi olisi? (Mitä sä rageet; lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen
s.192)

Lopetus: Vanteen kuljetus piirissä.

Tehdään yksi iso tai useampi pienempi piiri, jossa leikkijät pitävät toisiaan kädestä kiinni. Sovitaan, että vanteet (esim. kolme kappaletta) edustavat jokainen jotain perustunnetta esimerkiksi ilo, suru ja pelko. Vanteet kulkevat piirissä leikkijältä toiselle ilman käsien irrottamista. Kun tietty tunne (vanne) tulee omalle kohdalle, eläydytään siihen tunteeseen.
(Mitä sä rageet; lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen s.72)

ALOITUS: Hyvän kaverin piirteet.

Tämän tunnin tarkoituksena on pohtia, mistä tunnistaa hyvän ystävän. Aloitetaan
aivoriihellä: taululle kootaan hymynaaman ympärille hyvän ystävän ominaisuuksia. (Ks. myös Reilu, reipas ja vastuuntuntoinen s. 44 ja Minä en suostu kiusattavaksi s. 26–27.) Opettaja voi auttaa keskustelussa alkuun
vinkkaamalla seuraavia: ottaako ystävä minut mukaan peleihin? Kertooko hän salaisuuteni toisille?
Ottaako hän tavaroitani ilman lupaa?

TYÖVAIHE
Vihon sivu jaetaan pystysuoraan kahtia ja puolikkaat otsikoidaan: Hyvät puoleni ystävänä, Heikot puoleni ystävänä. (Ks. Myös Hyvän kaveruuden avaimet s. 85.) Sarakkeisiin tai otsikoihin voi vapaasti lisätä piirroksia ja värejä.

Hyvän mielen salapoliisi –tehtävä. Rovaniemen hyvinvoinnin vuosikello 4. luokka, Empatia.

Opettaja jakaa valmiiksi tulostamansa tehtäväkortit, joihin on kirjoittanut hyvän mielen tehtävän kohteen nimen. Kortti ja nimi pidetään pulpetissa piilossa toisilta.

Vaihtoehto: lähtekää luontoon. Jokainen rakentaa maasta löytyvistä aineksista kuvan, jossa näkyvät omat tärkeimmät ihmiset: perheenjäsenet, parhaat ystävät, kaverit, sukulaiset. Valmiista kuvasta otetaan valokuva ja lähetetään opettajalle/ liitetään luokan padletiin tms. (Vihreä hoiva ja voima s. 81).

LOPETUS
Tehtävän/päivän/viikon lopuksi keskustellaan tämän kerran tehtävästä: onnistuinko tekemään tehtävän?
Millainen fiilis siitä tuli? Opinko jotain uutta ystävyydestä?

Turvataitoja digimaailmaan

Aloitus: Mitä tietokoneesi/kännykkäsi kertoisi sinusta? (Ei nettikiusaamiselle–
opetusmateriaali)
Oppilaat jaetaan pareittain. Toinen oppilaista on haastattelija, ja toinen on leikisti olevinaan oppilaan oma tietokone/ kännykkä. Haastattelija kysyy kysymyksiä laitteelta, joka vastaa kysymyksiin.
”Jos tietokoneesi/kännykkäsi osaisi puhua, mitä se kertoisi viime viikostasi?”
Haastattelija kirjoittaa vastauksen ylös.
Kysymyksiä voivat olla esimerkiksi:
• Kuinka paljon aikaa olet viettänyt netissä?
• Millä verkkosivuilla olet käynyt? Millaisia sovelluksia olet käyttänyt?
• Millaisia hauskoja juttuja olet kohdannut netissä?
• Millaisia ikäviä juttuja olet kohdannut netissä?
• Millaisia lauluja, elokuvia, ohjelmia tai televisiosarjoja olet netistä kuunnellut tai
katsellut?
• Millaisia pelejä olet pelannut?
• Mistä asioista olet hakenut tietoa?
• Millaisia kuvia tai tekstejä olet netissä julkaissut?
• Millaisia netinkäyttöön tai pelaamiseen liittyviä sääntöjä kotonasi on?
Haastattelun jälkeen oppilaat vaihtavat osia.
Lopuksi keskustellaan yhteisesti, mitä ajatuksia harjoitus herätti ja millaisia vastauksia oli saatu.


Työvaihe:  Pelataan Kahoot Valintojen maailma, turvataitoja digimaailmaan 3–4.luokkalaisille (Turvataitomateriaalia alakoulujen opetukseen)

Kysymykset, niiden vastaukset ja perustelut:
1. Mille julkaisee kuvasi netissä ilman lupaasi ja lähettää koko luokalle. Toimiiko hän oikein
vai väärin? Vastaus: Väärin. Kaverista ei saa jakaa kuvia nettiin ilman hänen lupaansa, vaikka
kuva olisi sinun ottamasi. Kuvia on vaikea poistaa netistä.
2. Kostat Millelle lähettämällä kuvan hänestä koko luokalle. Onko tämä oikein vai väärin?
Vastaus: Väärin. Et saa lähettää kenestäkään kuvia ilman lupaa.
3. Tuntematon henkilö pyytää Milleä netissä kaveriksi/seurattavaksi. Mille ei hyväksy pyyntöä. Toimiiko hän oikein vai väärin?  Vastaus: Oikein. Tuntemattomia henkilöitä ei kannata hyväksyä kaveriksi/seuraajaksi. Netissä on helppo esiintyä väärillä tiedoilla. Et voi koskaan olla varma, kenet olet kaveriksi/seuraajaksi hyväksynyt. Kaikki netissä oleva tieto ei
ole totta.
4. Mille tekee koulussa äitienpäivälahjaa. Opettaja käskee pitämään asian salaisuutena. Onko oikein vai väärin pitää tämä salaisuutena? Vastaus: Oikein. Tämä on hyvä salaisuus, joka tekee äidin iloiseksi äitienpäivänä.
5. Lore näyttää Millelle kännykästä pelottavan videon ja kieltää kertomasta siitä
kenellekään. Onko oikein vai väärin pitää tämä salaisuutena? Vastaus: Väärin. Kukaan ei saa näyttää sinulle kännykästä mitään pelottavaa. Todennäköisesti hän pelkää itsekin. Tämä on huono salaisuus. Näistä pitää aina kertoa aikuiselle.
6. Lore on lähettänyt salaa videon koko luokalle Millen kaatumisesta liikuntatunnilla. Onko oikein vai väärin tehdä näin? Vastaus: Väärin. Kenestäkään ei saa jakaa videoita ilman
henkilön lupaa. Tämä on kiusaamista ja Millen häpäisemistä.
7. Mille näkee netissä jotain pelottavaa. Hän kertoo äidilleen asiasta. Toimiiko Mille oikein  vai väärin? Vastaus: Oikein. Kaikista pelottavista asioista voi ja pitää kertoa turvalliselle aikuiselle.
8. Lore pyytää Milleä liittymään sosiaalisen median sovellukseen, mihin ikäraja on 13 vuotta. Mille on vasta 10 vuotta ja vanhemmat ovat kieltäneet liittymisen. Toisaalta monet luokkakaverit käyttävät jo sovellusta. Mille miettii asiaa ja päättää huijata ikänsä ja liittyä mukaan. Sehän on täysin turvallista, kun muutkin ovat siellä. Onko oikein vai väärin ajatella näin? Vastaus: Väärin. Netissä ei ole aina turvallista. Ikärajat suojelevat kaikkia lapsia netissä. Vaikka kaverille ei vielä ole tapahtunut mitään ikävää ja hämmentävää, Millelle voi tapahtua.

Lopetus: Sanaselitys tai tietokilpailu ryhmissä netti– ja sosiaalisen median kielestä ja sanastosta (Ei nettikiusaamiselle s.7–8)

ALOITUS: Omien vahvuuksien pohdintaa janalla. Opettaja lukee väittämiä ja oppilaat asettuvat janalla omasta mielestään sopivalle kohdalle (täysin samaa mieltä – täysin eri mieltä.)
Olen luova
Olen utelias
Olen innokas oppimaan
Minulla on hyviä näkökulmia
Minulla on hyvä arviointikyky
Olen rohkea
Olen sinnikäs
Olen rehellinen
Olen innostuva
Olen ystävällinen
Olen sosiaalisesti älykäs/taitava
Minulla on hyvät ryhmätyötaidot
Olen reilu
Olen hyvä johtaja
Osaan antaa anteeksi
Olen harkitsevainen
Olen kiitollinen
Olen toiveikas
Olen huumorintajuinen

Käydään keskustelua, miksi asettui janalla tietylle kohdalle.

TYÖVAIHE:
Poimitaan omat vahvuudet esimerkiksi paperille, joka on voitu leikata
tähden/timantin tms. muotoiseksi. Mietitään missä kaikissa tilanteissa vahvuuksiamme käytämme. Aloitetaan kirjoittamaan vahvuuspäiväkirjaa, johon kirjataan missä tilanteissa omia vahvuuksiaan käyttää ja mitä hyötyä niistä on.

LOPETUS: Harjoitellaan kiitollisuuden taitoa siten, että jokainen kertoo yhden asian, josta on kiitollinen tässä hetkessä. Huomataan, että vahvuudet kehittyvät harjoittelemalla .

Oikeus omiin rajoihin

Aloitus: Hyvän ja huonon kosketuksen eroja. Miltä seuraavat asiat sinusta tuntuvat? Näytä peukulla. (Tunne– ja turvataitoja lapsille s. 188)
• hippaleikissä sinua läpsäistään
• mummi halaa sinua syntymäpäivänäsi
• kaveri nipistää sinua
• koira nuolaisee kasvojasi
• sinua lyödään
• kaveri roikkuu kaulassasi
• lemmikkisi raapaisee
• isä tai äiti laittaa kätensä sinun olkapäällesi
• sinua tukistetaan
• kaveri antaa sinulle koulun pihalla suukon ilman lupaasi
• sinua retuutetaan
• hiuksiasi kammataan
• sinua tönäistään
• sinua hierotaan jaloista tai hartioista
• opettaja silittää sinua hiuksista

Kukin meistä kokee kosketukset erilaisina. Joku kokee miellyttävänä jonkin kosketuksen, jonka toinen kokee epämiellyttävänä.
Jokaisella meillä on omat rajamme, joiden sisäpuolella määräämme vain me. Toisilla ei ole oikeutta tunkeutua näiden rajojen sisäpuolelle ilman lupaamme.
Kenelläkään ei ole oikeutta loukata sinua sanoilla eikä teoilla.
Mitään kosketusta ei tarvitse pitää salaisuutena.
 
Työvaihe: Keskustellaan, miten omat rajat voi tunnistaa ja miten voi toimia tilanteessa, jossa on turvaton olo?
– Missä menee sinun rajasi?
– Mitä sinulle saa tehdä?
– Mitä sinulle ei saa tehdä?
– Mitä teet, jos joku uhkailee?
– Mitä teet, jos joku kiristää?
– Mitä teet, jos joku pakottaa sinua tekemään jotain, mitä et halua?
– Mitä teet, jos joku tekee jotain outoa, pelottavaa tai hämmentävää?

Turvaohje: Sano ei! Lähde pois! Kerro turvalliselle aikuiselle!

ALOITUS:
Kivikasvo (Hyvää mieltä yhdessä s. 90) Oppilaat toimivat pareittain. Toisen tehtävänä on kuunnella pariaan silmiin katsoen, mutta täysin ilmeettömästi, “kivikasvona”. Toinen kertoo unelmiensa syntymäpäiväjuhlista. Opettaja kirjoittaa esiin apukysymykset:
1. Missä juhlat pidettäisiin?
2. Mitä siellä tehtäisiin?
3. Mitä siellä herkuteltaisiin?

TYÖVAIHE:
Hyvän kuuntelijan muistilista (Hyvää mieltä yhdessä s. 90—91 ja liite 18). Harjoitellaan toisen asemaan asettumista pienten tarinoiden avulla. Oppaassa on tarinoita ja opettaja voi keksiä myös omia luokan tilanteeseen liittyen.


TAI

Hyvän kuuntelijan peli (Hyvää mieltä yhdessä s. 92 ja liite 17A–D). Oppilaat pelaavat pareittain. Se, joka toimii ensin kertojana, saa violettikulmaiset kertojan kortit ja hänen parinsa vihreäkulmaiset kuuntelijan kortit.

LOPETUS:
Onnistuin! (Hyvää mieltä yhdessä s. 93) Jakaudutaan pienryhmiin tai tehdään harjoitus yhdessä koko luokkana. Taikaesineen (esimerkiksi simpukka) taika piilee siinä, että vain se henkilö, joka esinettä kulloinkin kädessään pitää, saa puheenvuoron. Muiden tehtävänä on kuunnella puhujaa empaattisesti. Jokainen saa vuorollaan kertoa pienen tarinan sellaisesta oman elämän hetkestä,
jolloin onnistui jossakin asiassa.

Lähdemateriaali:

Lajunen, Andell, Ylenius–Lehtonen: Tunne– ja turvataitoja lapsille. THL opas 39.
Tunne– ja turvataitoja lapsille netissä

Nurmi, Sillanpää, Hannukkala: Hyvää mieltä yhdessä. Käsikirja alakoululaisen mielenterveystaitojen edistämiseen. 6. painos, Mieli ry 2019.

Rovaniemen kaupunki. 2018a. Hyvinvoinnin vuosikello. SOSKU–hanke & Rovaniemen kaupunki

Hyvinvoinnin tukena