Tunne- ja turvataitoja, 5.lk

ALOITUS
Hyvät ja ikävät asiat (10–15 min) Hyvinvoinnin vuosikello Rovaniemi s. 117

Opettaja piirtää taululle tai paperille ison ympyrän, joka jaetaan kahteen osaan, hyviin ja ikäviin asioihin. Oppilaiden kanssa nimetään asioita, joista voi tulla hyvä tai huono mieli. Opettaja kirjaa asiat ympyrään, omille puolilleen. Lopuksi pohditaan yhdessä, miten iloa tuottavilla teoilla voi helpottaa omaa oloa.

Vinkki: Opettajan on hyvä huolehtia, että hyviä asioita tulee ympyrään huonoja enemmän.

TYÖVAIHE: Selviytyjän pelastuslaukku (20 – 25 min)

Välineet: selviytyjän pelastuslaukku –liite ja kyniä

Oppilaille jaetaan selviytyjän pelastuslaukku –liite. Oppilaiden tehtävänä on kerätä pelastuslaukkuun keinoja selviytyä suruista ja murheista. Keinot voivat olla esimerkiksi mukavia asioita, muistoja, kivaa tekemistä, puhumista ja rentoutumista.
Oppilaat voivat käyttää hyödyksi edellisessä tehtävässä taululle kirjoitettuja hyvää mieltä ja iloa tuottavia asioita.
Lopuksi keskustellaan siitä, millaisia asioita pelastuslaukkuun on kirjoitettu. Miksi hyvien ja mukavien asioiden miettiminen on tärkeää silloin, kun on paha mieli? Jokaisella on oma tapansa käsitellä pahaa oloa; mikä on sinun tapasi?

Vinkki: Oppilaat voivat säilyttää selviytyjän pelastuslaukkua omassa pulpetissaan tai repussaan muistutuksena siitä, miten kannattaa toimia, jos on paha mieli.

LOPETUS
Janatehtävä (10 – 15 min) Tehtävän tarkoituksena on pohtia, mitä eroa on yksinäisyydellä ja yksin olemisella. Luokassa kuvitellaan luokkahuoneen mittainen jana, jonka toisessa päässä olisi ”Haluan olla aina muiden seurassa” ja toisessa päässä ”Vietän mielelläni paljon aikaa itsekseni”. Oppilaat asettuvat janalle sen mukaan, miten he kokevat asian omalla kohdallaan. Huomataan, että jokaisella on erilainen tarve toisten ihmisten seuralle ja omalle rauhalle. Tarve voi kuitenkin vaihdella mielialan, tilanteen tai jopa päivän mukaan. Lopuksi pohditaan, milloin yksinolo voi tuntua hyvältä, ja milloin ei kaipaa välttämättä muiden seuraa. Missä paikassa tuolloin viettää mielellään aikaa? Onko koulussa paikkaa, jonne voi mennä rauhoittumaan, jos haluaa olla hetken yksin?

TULOSTETTAVA LIITE (oppilaat voivat myös piirtää pelastuslaukun paperille itse): Hyvinvoinnin vuosikello Rovaniemi s. 118

Hankalan tunteen sietäminen ja purkaminen

Aloitus: Virittäydytään leikkimällä evoluutioleikkiä tunteilla (esim. surullinen, huolestunut, helpottunut ja iloinen) Sovitaan jokaiselle tunteelle liike ja sitten edetään kuten evoluutioleikissä. 

Mielikuvaharjoitus:
Mene makuulle tai asetu tuolille istumaan ja laita silmät kiinni.
Palauta mieleesi joku sinulle hankala tilanne, joka oli jostain syystä epämiellyttävä ja koit siinä hankalia mielipahan tunteita, kuten harmitusta, kiukkua, ärtymystä tai vihaa. Mieleesi palannut tilanne ei tarvitse olla mikään suuri tai voimakas vaan ihan pieni arjen tilanne, jossa olet kokenut voimakkaita epämiellyttäviä tunteita.

Se voi olla tilanne, kun sinun piti lopettaa kiva leikki tai kun kaveri sanoi ohi mennessään jotain, mistä sinulle tuli kiukkuinen olo tai kun et saanut opettajalta vastausvuoroa, vaikka olisit tiennyt vastauksen. Tai joku muu, missä koit kiukun tunnetta.

Kuvittele tilanne sellaisena, kuin se oli. Kuvittele itsesi siihen tilanteeseen. Kuvittele ihmiset, jotka siinä olivat. Anna itsesi tuntea niitä tunteita, joita siinä hetkessä tunsit. Mitä huomaat ajattelevasi? Mitä haluaisit tehdä tai sanoa? Miksi minä? Idiootti? Tyhmä. En koskaan saa tehdä mitään. Minua ei huomioida tarpeeksi. (Mitä sä rageet; tunteita sikanolosta sairaan siistiin s. 30)

• Kun huomaat ajattelevasi tällaisia ajatuksia, mitä huomaat kehossasi?
• Miltä tuntuu keuhkoissasi? Entä käsissäsi ja jaloissasi?
• Millainen kehosi asento on?
• Ovatko kasvosi rennot vai kiristyneet.
• Etsi MAHTI–tunnekortti , joka vastaa tunnettasi

Työvaihe: Kiukku on tärkeä voimavara elämässämme, koska sen avulla voimme puolustaa itseämme ja asettaa toisille rajan, miten meitä saa kohdella. Kiukusta saamme myös rohkeutta toimia pelottavassa tilanteessa. Sisu voisi olla kiukun myönteinen voima.

Palautetaan mieleemme äskeisen mielipahaa aiheuttanut tilanne, oma villipetosi (murahtelua, ääntä, liikettä ilmeen lisäksi.)

Kokeillaan erilaisia tapoja kesyttää villipetoa.
• Tunteen tunnistaminen – “Tämä on kiukkua.”
• Tunteen sietäminen – “Kestän tätä tunnetta nyt hetken ja sitten oloni helpottuu.”
• Tunteen säätäminen – “Keskityn omaan hengitykseeni ja yritän kohentaa oloani
myönteisillä ajatuksilla.”
• Ison eläimen raskas hengitys – Hengitetään niin, että sisäänhengityksellä ilma virtaa
aina palleaan ja lantioon asti ja huomataan, miten se rauhoittaa oloa.
• Selkä seinää vasten –hengitys – Asetutaan seisomaan seinää vasten niin, että koko
ylävartalo lantiosta ylöspäin on kiinni seinässä ja jalat hieman ulompana ja polvet
kevyesti koukussa. Samalla kun hengitetään, tunnetaan seinän rauhoittava vaikutus.
• Oma voima–asento – Asetutaan seisomaan kevyeen haara–asentoon polvet hieman koukussa ja lantio tukevasti jalkojen päällä. Kuvitellaan, että jaloista aina lantiosta asti kasvaa juuret syvälle maahan. Joka sisäänhengityksellä juuret työntyvät syvemmälle maahan.
• Paperin rytistäminen – Tunteeseen voidaan palata myöhemmin ja jatkaa sen käsittelyä.
Kysymyksiä:
• Mikä tapa sinusta tuntuu parhaalta kesyttää kiukku?
• Miksi kiukku on tärkeää päästää ulos?
• Mitä kiukku voi tehdä, jos se saa liian paljon valtaa
• Mitä voi tehdä, jos kiukuspäissään on loukannut tai satuttanut toista?

Maalataan paperille oman kiukun jämäkkä, myönteinen voima tai kesytetty villipeto.

Lopetus: Keskustelua
• Millainen kokemus kiukun positiivisen voiman maalaaminen oli?
• Millaisia oloja huomasit itsessäsi maalatessasi?
• Mitä uutta opit kiukustasi ja voimasta sisälläsi?
• Mihin voit käyttää kiukkusi positiivista voimaa?
(Harjoitus kirjasta Mitä sä rageet: lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen s. 147)

Aloitus:

Pohditaan,
• mitä hyvää ja mitä huonoa netissä voi olla. Listataan asioita ylös.
• Mikä netiketti tarkoittaa? (Hyvää käyttäytymistapaa netissä eli netin etikettiä.)
• Mietitään, mitä ohjeita voisi laittaa ns. netikettiin eli mitä kannattaa huomioida
ennen netissä surffailemista. Aihetta voi lähestyä myös pyytämällä oppilaita
miettimään, miten he opettaisivat netin käyttöä esim. 1. –luokkalaisille jne.

Työvaihe: Katsotaan video Turvallisesti netissä (Turvataitokasvatusmateriaalia alakoulujen opetukseen)
Videossa kerrotaan netin hyvistä ja huonoista puolista. Keskustellaan katsomisen jälkeen.
• Miten kannattaa toimia, jos näkee tai kokee netissä jotain pelottavaa?
• Mitä on nettikiusaaminen?
• Mitä voi tehdä, jos joutuu netissä kiusatuksi?
• Millaisia tietoja itsestään ei kannata laittaa nettiin?
• Millaisen kuvan laittaisit profiiliin?
• Mitä tietoja kertoisit itsestäsi profiilissa?
• Millä nimellä/nimimerkillä esiintyisit profiilissa?

Lopetus: Käydään yhdessä läpi perussäännöt turvalliselle netin käytölle diaesityksen avulla.

ALOITUS: Opettaja tallentaa itselleen ja droppaa oppilaan padiin listan 100 vahvuutta . Ympyröi omasi.

TYÖVAIHE:
Jaa osallistujat neljän oppilaan ryhmiin. Jaa jokaiselle ryhmälle yksi paperi, jonka keskelle piirretään neliö siten, että laidoille jää hyvin tilaa. Ryhmän tehtävänä on miettiä ensin yhdessä kolme positiivista ominaisuutta, jotka ryhmän jäsenillä on. Ominaisuudet kirjoitetaan paperin keskelle.
Sen jälkeen ryhmäläisten tulee miettiä vuorotellen jokaisesta ryhmän jäsenestä kolme sellaista hyvää ominaisuutta, joita muilla ryhmän jäsenillä ei ole. Kaikki voivat osallistua keskusteluun, myös hän, josta keskustellaan. Ominaisuudet kirjoitetaan neliön sivuille. Käyttäkää tähän aikaa noin 5 –10 minuuttia. Voit muistuttaa osallistujille, että tarkoituksena on etsiä rakentavia, hyviä ominaisuuksia. Myönteinen palaute auttaa eteenpäin ja rakentaa ryhmähenkeä.

LOPETUS:
Jokainen pienryhmä kerrallaan esittelee toisille ryhmän jäsenten yhteiset hyvät ominaisuudet .

Lapsilla on oikeuksia

Lapsella on oikeus saada suojelua väkivallalta, mutta lapsi itsekään ei saa vahingoittaa toisia millään tavalla. Lapsella on vapaus omiin ajatuksiin, mielipiteisiin ja uskontoon. Mutta lapsella on myös velvollisuus kunnioittaa toisten ajatuksia, mielipiteitä ja uskontoa.

Alla oleva tuntisuunnitelmaehdotus ja kaksi muuta löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta lastensivut.fi 

Tavoitteet:
a) tutustua YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja lapsen oikeuksiin Lasten oikeudet
b) saada tietoa palveluista, joiden puoleen lapsi voi ongelmatilanteissa kääntyä.

Aloitus: Keskustelua lapsen oikeuksista esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:
• Kuka on kuullut joskus lapsen oikeuksista?
• Tiedätkö, mitä tarkoittaa ihmisoikeus? Ketä ihmisoikeudet koskevat?
• Mitä oikeuksia lapsella on? Mitä oikeuksia lapsella ei ole?
• Mikä on tärkein lapsen oikeus?
• Mitä lapsen oikeudet tarkoittavat?
Ennen tai jälkeen keskustelun voidaan katsoa video lapsen oikeuksista
Työvaihe: Tutustutaan lapsen oikeuksiin enemmän Lasten sivujen avulla.
• Kerrotaan oppilaille lyhyesti Lasten sivuista.
• Ennen sivuille siirtymistä annetaan oppilaille tehtäviä, jotka heidän pitää Lasten
sivujen avulla tehdä. Tehtävät kannustavat oppilaita tutustumaan Lasten sivuihin
monipuolisesti.

Tehtävät:
1. Etsi Lasten sivuilta vähintään viisi lapsen oikeutta ja kerro, mitä ne tarkoittavat.
2. Selvitä, mikä on Apula.
3. Kuvitellaan, että sinulla on kotona jokin huoli. Se painaa mieltäsi, mutta et voi puhua siitä. Haluaisit kuitenkin jutella siitä jonkun luotettavan aikuisen kanssa. Etsi Lasten sivujen avulla paikka, johon voit ottaa yhteyttä.
4. Käy vastaamassa galluppiin.
5. Etsi sivuilta tietovisa ja käy vastaamassa kysymyksiin. Kuinka monta sait oikein?
6. Kokeile vähintään yhtä Lasten sivuilta löytyvää peliä. Mitä opit pelin avulla?
7. Anna palautetta sivuista.

Lopetus: Pelataan Kahoot lapsen oikeuksista

Lähdemateriaalia:
Ei nettikiusaamiselle-opetusmateriaali 4-6- luokkalaisille
Turvataitokasvatusmateriaalia alakoulujen opetukseen
https://www.mediataitokoulu.fi/index.php?lang=fi
Aikamatkaajat_Mediataitokoulu.fi

–

Lehtonen: Tunne– ja turvataitoja lapsille. THL opas 39.
https://www.julkari.fi/handle/10024/126027